Kuntapäättäjät

Huolenpitäjäpinssi-yläkuva.jpg
Keskusta.fi / Kainuu / Suomeksi / Kunnat / Kajaani / Kuntapäättäjät

Kuinka päätöksenteko toimii


Kunnan päätöksentekojärjestelmä

Julkishallinnon päätöksenteko perustuu Suomen perustuslakiin. Keskeisiä hallintomenettelyyn vaikuttavia säädöksiä ovat
- oikeusvaltioperiaate
- hyvän hallinnon takeet
- julkisuusperiaate
- vaali- ja osallistumisoikeudet
- oikeus omaan kieleen
- vastuu virkatoimista.

Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Näihin kuuluvat mm. hallinnon oikeusperiaatteet, joita ovat
- yhdenvertaisuusperiaate
- tarkoitussidonnaisuuden periaate
- objektiviteettiperiaate
- suhteellisuusperiaate
- luottamuksensuojaperiaate. Kunnan hallinnon järjestämisestä säädetään kuntalaissa.

Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Kunnan hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy johtosäännöt. Valtuusto siirtää toimivaltaa (delegoi) aina johtosäännöllä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisillä päätöksillä. Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa kunnanhallitukselle, lautakunnille ja johtokunnille, niiden jaostoille ja toimikunnille.

Hallintosäännöllä annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä.

Valtuuston työjärjestykseen on yleensä otettu määräykset kokousmenettelystä.
    
    
Kunnanvaltuusto

Kunta hoitaa itsehallintonsa perusteella itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Valtuuston jäsenet valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa, niin kuin kunnallisvaalilaissa on säädetty. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan joko koko toimikaudekseen tai päätöksensä mukaan lyhyemmäksi ajaksi.

Valtuuston on hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tarkemmat määräykset talousarviosta sisältyvät Kuntalain 8 luvun 65 §:ään.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. (Kuntalaki 65 §)
Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista.(Kuntalaki 66 §)
    
    
Kunnanhallitus

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Lähtökohtana on, että kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustoasiat. Sääntö sisältää sekä valmistelupakon että valmistelun keskittämisen. Asiat eivät voi tulla valtuuston päätettäväksi ilman valmistelua. Jos valtuustoasiaa ei ole ollenkaan valmisteltu, valtuuston on oltava yksimielinen sen käsiteltäväksi ottamisesta. Tämä koskee myös kiireellisiä asioita.
    
    
Lautakunnat ja muut toimielimet

Muissa toimielimissä asiat valmistellaan toimielimen ratkaistavaksi esittelijän johdolla. Esittelijä vastaa valmistelun asianmukaisesta suorittamisesta ja on valmistelun perusteella velvollinen tekemään asiassa toimielimelle nimenomaisen päätösehdotuksen. Muut toimielimet valtuustoa lukuun ottamatta voivat ottaa käsiteltäväkseen ns. ylimääräisiä asioita esittelijän tai toimielimen jäsenen tekemästä ehdotuksesta ja enemmistöpäätöksellä ratkaistaan se, otetaanko asia käsiteltäväksi.
    
    
Otto-oikeus

Kunnalliseen päätöksentekojärjestelmään kuuluu kunnanhallituksen ja lautakunnan laaja mahdollisuus puuttua kunnan organisaatiossa niiden alapuolella tehtyihin päätöksiin ottamalla asiat uuteen käsittelyyn. Kun otto-oikeutta käytetään ja aiemmin päätetty asia otetaan kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi, alun perin tehty päätös menettää oikeudellisen merkityksensä. Päätös voidaan käsittelyn jälkeen pysyttää, kumota, sitä voidaan muuttaa eli tehdä asiassa uusi päätös tai asia voidaan palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Otto-oikeus koskee vain kuntalain nojalla viranomaisen toimivaltaan siirrettyjä (delegoituja ) asioita. Se ei koske esim. lupa-asioita, yksilön sosiaali- ja terveydenhuoltoa eikä oppilaan opetusta koskevia asioita.
    
    
Kunnanjohtaja ja pormestari

Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanjohtajan tai pormestarin valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan ja pormestari on kunnan luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana. Tarkemmat määräykset kunnanjohtajan, pormestarin ja apulaispormestarin valinnasta ja toimivallasta on Kuntalain 24 ja 24 a §:ssä (29.6.2006/578).
    
    
Hallinnon julkisuusperiaate

Valtuuston kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Toimielinten kokoukset ovat pääsääntöisesti suljettuja mutta toimielin voi päättää pitää kokouksensa julkisena.
Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja välttämättömien syiden vuoksi. Kunnan toimielin ei voi itse omalla päätöksellään julistaa tai määrätä asiakirjaa salassa pidettäväksi.
Jos asiakirja ei vielä ole julkinen, tiedonsaanti siitä riippuu viranomaisen harkinnasta. Tiedon pyytäjiä pitää kohdella tasapuolisesti.
Kuntalain 43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada tietoja asiakirjoista, jotka vielä eivät ole julkisia ja jotka ovat luottamustoimen hoitamisen kannalta tarpeellisia.
    
    
Virkavastuu

Luottamushenkilön tehtävässään saamista salassa pidettävistä tiedoista ei saa antaa tietoja sivullisille. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voidaan rangaista rikoslain 40luvun 5 §:n mukaan virkasalaisuuden rikkomisena. Luottamushenkilöt toimivat tehtävässään virkavastuulla.
    
    
Kokouskäytännöstä

Asioista päätetään esittelystä, jolloin pohjana on kunnanhallituksen tai esittelijän päätösehdotus. Päätösehdotusta selostetaan ja asiasta käydään keskustelu. Päätös tehdään joko yksimielisesti, äänestämällä tai vaalilla. Päätös todetaan ja puheenjohtaja päättää asian käsittelyn.

Jos pohjaehdotuksen lisäksi on tehty kannatettuja ehdotuksia, on suoritettava äänestys. Puheenjohtajan on todettava äänestystapa ja jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys.
Äänestystapana voi olla esim. kädennostoäänestys.
Äänestysjärjestystä tarvitaan, jos ehdolla on useampia päätöksiä. Äänestys tehdään silloin niin, että kaksi samaa asiaa koskevaa, pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa ehdotusta asetetaan vastakkain ja niistä voittanut asetetaan edelleen vastakkain seuraavan kannatetun päätösehdotuksen kanssa ja viimeksi pohjaehdotuksen kanssa. Tällöin puhutaan ns. parlamentaarisesta äänestysjärjestyksestä.

Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali. Vaali voidaan myös suorittaa suhteellisena esim. valittaessa kahta tai useampaa luottamushenkilöä.

Eriävä mielipide on ilmoitettava
- heti sen jälkeen, kun päätös on tehty
- voidaan liittää kirjalliset perusteet.
Eriävän mielipiteen oikeusvaikutukset koskettavat esittelijää, koska näin menetellen hän vapautuu päätöksen aiheuttamasta oikeudellisesta vastuusta.
Toimielimen jäsenelle riittää yleensä se, että hänen äänestyskäyttäytymisensä näkyy pöytäkirjasta. (Kuntalaki 61 §)

Esteellisyydellä tai jääviydellä tarkoitetaan henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä. Esteellisyyden toteaminen ja siitä ilmoittaminen kuuluvat asianomaiselle henkilölle itselleen. (Kuntalaki 52 § (5.12.2003/1034).
    
    
Kuntien yhteistoiminta

Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. (Kuntalain 10 luku).
    
    
Kunnallinen liikelaitos

Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Se edellyttää erikseen tehtävää päätöstä. (Kuntalain 10 a luku).