Saarikko: Kruununjalokivi kiillotettava - äitiyspakkaus päivitettävä

Keskusta.fi / Ajankohtaista / Uutiset / Saarikko: Kruununjalokivi kiillotettava - äitiyspakkaus päivitettävä
9.3.2017 15:14
Saarikko-Annika_2015-uutiskuva.jpg

Elän kolmikymppisen naisen arkea, jossa ystävien whatsapp-viesteissä vilahtelee suurin piirtein joka viikko suloinen ultrakuva sikiöstä, kuva kotiin saapuneesta äitiyspakkauksen ihanista vaatteista ja sitten viimein äimistyneen isän nappaama kuva pienestä ihmeestä synnytyssalissa.

Tartun nyt kuvista keskimmäiseen. 

Parin viime viikon aikana olen tavannut useampia tahoja, joilla on huikean hienoja ideoita suomalaisen äitiyspakkauksen kehittämiseksi. 

Ensinnäkin päivänpolttavana aiheena äitiyspakkauksen - tai sen taustalla olevan äitiysavustuksen nimi. Kollega Emma Kari (vihr.) näyttää tehneen kirjallisen kysymyksen nimen vaihtamisesta perhe- tai vauvapakkaukseksi. Samaa esitettiin jo vuoden 2015 lopulla Marja Hintikka Live -ohjelmassa. Asiasta tehtiin pienimuotoinen nettiadressi ja sain antaa asiasta heille kommentitkin ohjelmaan. Suhtauduin ehdotukseen tuolloin myönteisesti siksi, että nimi on jo itsessään symboli ja vauvapakkauksena tai perhepakkauksena se korostaisi lasta, lapsen syntymää ja siitä muodostuvaa perhettä. Kantani ei niinkään liity nimen tekemiseen sukupuolineutraaliksi vaan ennen muuta koko perheen myönteisen elämänmuutoksen korostamiseen.

On kuitenkin hiukan pintapuolista päätyä pohtimaan äitiysavustusta vain nimenä. Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä äitiyspakkaus ansaitsee parempaa. Äitiysavustuksen alkuperäinen tavoite on ollut saada avustuksen kautta odottavat äidit terveydenhuollon piiriin ja lapsikuolleisuus alenemaan. Taustalla aikanaan oli myös huoli syntyvyyden vähenemisestä.

Muun muassa äitiyspakkauksen terveydenhuoltokytköksen ansiosta olemme saaneet äitiys- ja lapsikuolleisuuden maailman alhaisimpien joukkoon. Äidinhän on nykyään käytävä neuvolassa ennen viidettä raskauskuukautta saadakseen äitiyspakkauksen. Syntyvyys sen sijaan on historiallisen alhainen juuri nyt. Yhteiskuntamme ei ole erityisen lapsilähtöinen ja perheiden lapsilukutoive ei toteudu perheellistymisikäisten nuorten aikuisten kokeman epävarmuuden vuoksi.

Äitiysavustukseen käytetään julkista rahaa noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteessa vaikkapa lapsilisien miljardipottiin se on todella vähän. Pieneksi budjetoitu summa on alkanut näkyä myös pakkauksen tuotteiden laadussa - "made in finland" -lappuja on yhä harvemmassa vaatteessa. Yhteen pakkaukseen käytettävä rahamäärä ei ole kasvanut  vuosiin. Olisi kohtuullista, että suomalaisen työllisyydenkin nimissä voisimme satsata pakkaukseen lisää rahaa siten, että kotimaisuusaste saataisiin nousemaan. 

Äitiyspakkaukseen kohdistuneista säästöistä huolimatta pakkauksen suosio on yhä valtava. Lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat sen 140 euron rahallisen avustuksen sijaan. Pakkauksia postitetaan 40 000 kappaletta vuosittain ja joka vuosi päivitettävän sisällön julkistus on vuosittainen mediatapahtuma. 

Pakkaus kiinnostaa myös maailmalla valtavasti. Samalla kipuilemme byrokratian kanssa, miten saisimme äitiyspakkauksen suomalaiseksi suureksi vientituotteeksi. Tähän on löydettävä ratkaisu.

Mutta entä ne uudistukset? 

Hyvinvointivaltion rakenteita pöllytetään nyt kunnolla monella suunnalla. Niin pitääkin. Samalla on osattava pitää kiinni siitä, mikä on arvokasta ja hyvää. Äitiyspakkaus on hyvinvointivaltion kruununjalokivi. Sillä on todellista merkitystä perheille ja samalla vahva symboliarvo. 

Se ei silti tarkoita, etteikö äitiyspakkausta voisi uudistaa ja modernisoida vastaamaan vielä paremmin tämän päivän tarpeisiin. Siis keksiä uusia asioita sen tutun makuupussin, talvihaalarin ja kylpymittarin kylkeen ja rinnalle. Tätä onneksi on jo tehtykin.

Oman vanhemmuuteni ensi kuukausina muistan hämmästelleeni tunnemyllerryksen keskellä netin keskustelupalstojen mielipiteiden tulvaa ja toverituomioistuimen kaltaista piikikästä sävyä. Niitä lukiessa säikähdin; näinkö äidit asettuvat toisiaan vastaan? Kuka heistä on oikeassa, kuka muka on paras äiti? 

Moni etsii neuvoja parisuhteen karikkoon vauvan valvottaessa, tietoa soseruokailun oikea-aikaisesta aloittamisesta, vastauksia imetyksen ongelmiin tai etsii tukea synnytyksen jälkeisen  masennuksen oireisiin. Joku kaipaa mammakaveria äitiysvapaan päiviin. Isäänkin voi moni asia askarruttaa - roolin muutos on suuri oli kyseessä esikoinen tai kasvava lapsikatras kotona. Pääasiassa näihin voi vastata neuvola, mutta ei aina - ei läheskään aina. Monen murheen keskellä kuukauden päästä odottava neuvola-aika ei paljoa lohduta. 

Uskon vahvasti, että äitiyspakkauksen uusiksi tuotteiksi olisi hyvä rakentaa palvelumuotoilua, jossa digitalisaatiota ja mobiiliteknologiaa hyödyntämällä voisimme vahvistaa vanhemmuuden tukea. Tämä olisi lahja suomalaisille perheille. Asiantunteva apu, vaikka vuorokauden ympäri vauva-arjen askarruttaviin murheisiin. Tiedän, että tämän ympärillä on myös käynnissä hyviä innovaatioita. 

Tai miten toimisi palveluseteli lapsiperheiden matalan kynnyksen kotiapuun? 

Lisäksi olen kuullut innostavia ajatuksia uusimman terveysteknologian hyödyntämisestä äitiyspakkauksen tuotteissa. Miten olisi kansansairauksia seulova testivaippa?

Rakastan äitiyspakkausta. Rakastan hyvinvointiyhteiskuntaa. Siksi haluan myös uudistaa niitä.  

Annika Saarikko