Talous, verotus ja kestävä kasvu

Globaalien haasteiden ja mahdollisuuksien rinnalla Suomi kohtaa tällä vuosikymmenellä vuoden 2008 pankkikriisin aiheuttaman julkisen talouden vajeen sekä ilmastomuutoksen torjumisen vaatimukset. Tämä tulee vaikuttamaan koko vuosikymmenen kaikkeen politiikkaan.
 
Tällä vuosikymmenellä korostuu myös luonnonvarojen ja biotalouden merkitys. Se tarjoaa maakunnille ja maaseudulle uuden tulevaisuuden näköalan ja mahdollisuuden.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi on välttämätöntä, että julkisen talouden tasapaino saavutetaan vuosikymmenen puoliväliin mennessä, minkä jälkeen on varsin nopeassa tahdissa vähennettävä julkista velkaa. Jos kansainvälinen taloustilanne heikkenee äkillisesti, on myös mahdollista, että tasapainotus on tehtävä hyvin nopeasti.

2010-luvulla hyvinvoinnin ja julkisen talouden tasapainon turvaaminen vaatii useita toisiinsa liittyviä toimia: on kehitettävä suomalaista yrittämistä ja osaamista, suomalaisen työn määrää ja laatua sekä suomalaisen työn tuottavuutta. Samaan kokonaisuuteen liittyy julkisten menojen ja julkisten tulojen arviointi.

Keskustan ensisijaisena tavoitteena on saada lähivuosina työn ja yrittäjyyden sekä tuottavuuden ja innovaatioiden avulla aikaan sellainen tuotannon kasvu, että veronkorotukset tai menojen leikkaukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Laman taituttua mahdollisesti tarvittavat toimet tulee tehdä siten, että viime laman jälkihoidon aiheuttama syrjäytymiskehitys vältetään eikä lisätä sosiaalista tai alueellista epätasa-arvoisuutta.

Alkavan vuosikymmenen haasteista selviäminen edellyttää kokonaisveroasteen hallittua nostamista. Sen raamien sisällä on kuitenkin edelleen uudistettava verotusta niin, että lamasta seuraavat laskut maksetaan oikeudenmukaisesti ja suomalaisen yhteisvastuun hengessä. Eri veromuotojen painopistettä säätelemällä tulee varmistaa se, että kaikki osallistuvat taantuman jälkihoitoon mahdollisuuksiensa mukaisesti. Veropolitiikan pitää edelleen kannustaa tekemiseen ja työn antamiseen sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Keskusta haluaa luoda Suomeen kilpailukykyämme parantavan, eurooppalaiseen yhteistyöhön sopivan verojärjestelmän, joka täysimääräisesti ohjaa kulutusta ja tuotantoa ympäristön kannalta oikeaan suuntaan, kohti vihreyden teollistamista. Veroasteet voidaan pitää matalampina, kun veropohja pidetään mahdollisimman laajana. Erilaisten vähennysten ja verotukien tarkoituksenmukaisuus on arvioitava sillä perusteella, kuinka hyvin ne toteuttavat niille asetetut tavoitteet. Pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa, eikä yrityksille tarkoitetuilla veromuodoilla saa kiertää tuloveroa.

Ilmastomuutoksen torjunta edellyttää voimakkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Puhdas markkinatalous ei huomioi ilmastonmuutoksen markkinoiden ulkopuolisia tai ylisukupolvisia kustannuksia. Ympäristöperusteisia verouudistuksia on jatkettava.

Energiaverotuksessa tulee selvittää päästöjen mukaan määräytyvää veroa. Kysynnän ja tuotannon ohjaaminen ympäristön kannalta järkevään suuntaan voidaan toteuttaa suosimalla verotuksessa uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Myös kulutusverotuksen ohjaavaa vaikutusta pitää käyttää yhteiskunnallisesti tavoiteltavien asioiden saavuttamiseksi. Erilaisten arvonlisäverokantojen avulla voidaan kulutusta siirtää työllistävien palvelujen ja tuotteiden ostamiseen.

Yksittäisten kansalaisten pienten pääomatulojen verotusta pitää alentaa. Näin edistetään kotimaisten osakkeiden omistusta laajemmissa kansalaispiireissä, mikä vahvistaa talouttamme ja sen kasvuyrittäjyyttä.

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi tulisi harkita lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista yliopistoille annettavista lahjoituksista myös muille opetus-, kasvatus- tai sivistystyötä tekeville niin julkisille kuin yksityisillekin yhteisöille. Myös hoiva-alalle ja kehitysyhteistyöhön annettavien lahjoitusten vähennysoikeutta tulisi harkita.

Suomen nykyinen yhteisöverotus toimii hyvin. Sen muutostarpeet tulevat lähinnä muualla tehtävistä, verokilpailuun johtavista päätöksistä. On tarpeen koordinoida verojärjestelmiä Euroopan unionin jäsenmaiden kesken erityisesti taantuman jälkihoidon vaiheessa.

Yritys- ja pääomaverotuksen kehittämisessä lähtökohtana tulee olla yrittäjyyden ja investointien edistäminen Suomessa. Veroratkaisujen on kannustettava yrityksiä kasvuun ja panostamaan osaamiseen.