Maailma ja turvallisuus
Pienen kansan ja sen kansalaisten turvallisuus syntyy viisaudesta ymmärtää maailman muuttumista ja kyvystä määrittää siinä oma paikkansa ja toimintansa. Suomen on seurattava valppaasti turvallisuus-poliittisen toimintaympäristönsä muutosta. Siinä lisääntyvät uudet ihmisen, luonnon ja teknologian aiheuttamat turvallisuusriskit.
Euroopan unioni ja Pohjoismaat muodostavat Suomelle tärkeimmän kansainvälisen viiteryhmän. Euroopan unioni on merkittävin vaikuttamiskanavamme globaaliin kehitykseen. Suomen tulee jatkaa EU:ssa aktiivista rakentavan vaikuttamisen politiikkaa. EU:n on otettava vahva asema ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisemisessa kuten ilmastonmuutoksen torjunnan, köyhyyden nujertamisen sekä väkivallan ja epätasa-arvon ratkaisemiseksi.
Suomen tulee varmistaa, että EU:ssa otetaan huomioon maamme kansalliset edut, kuten erityispiirteet mm. alue- ja maatalouspolitiikassa.
Euroopan unioni on Suomelle yhä tärkeämpi turvallisuusyhteisö. Haluamme edelleen kehittää Euroopan unionia siten, että siviili- ja sotilasyhteistyö tukevat käytännönläheisesti toisiaan. Kriisinhallintaoperaatioissa tulee kunnioittaa kunkin jäsenmaan omia lähtökohtia. Suomen on kehitettävä aktiivisesti omia vahvuuksiaan ja vahvistettava suomalaisten roolia rauhanvälittämis- ja sovittelutehtävissä.
Edistysaskeleet siviilikriisinhallinnassa palvelevat myös maamme turvallisuutta ja roolia kansainvälisessä toiminnassa. Suomen on lisättävä suomalaisten osuutta siviilitehtävissä ja poikkeustilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa ja niiden jälkihoidossa.
Kansalaisilla, kansalaisjärjestöillä, elinkeinoelämällä ja tiedeyhteisöllä on voimistuva tehtävä kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden rakentamisessa. Kansalaisille on annettava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa todellinen toimijan mahdollisuus ja myös arvoa heidän näkemyksilleen.
Sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa Suomi säilyttää päätösvallan omissa käsissään. Suomi toteuttaa omaan turvallisuuteensa ja ihmiskunnan haasteisiin soveltuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka on linjassa EU:n yhteisen politiikan kanssa.
Suomeen ei kohdistu erillistä sotilaallista uhkaa. Laajamittainen kansainvälinen sotilaallinen selkkaus voisi vaarantaa turvallisuuttamme. Suomen tulee omalla ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan estää vastakkainasettelua ja edistää monenkeskistä yhteistyötä.
Suomi ei kuulu sotilasliitto Natoon eikä myöskään EU ole luonteeltaan eikä tehtäviltään sotilasliitto. Suomi on rakentanut itselleen oman uskottavan kansallisen puolustuksen, joka ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kansainvälisen sopimusjärjestelmän, sekä varautuu torjumaan maahamme kohdistuvan sotilaallisen hyökkäyksen tai sillä uhkaamisen.
Sotilasliitto Naton jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. Nykylinjaa muuttaviin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin tarvitaan kansan enemmistön tuki ja valtionjohdon laaja yksimielisyys. Nato-jäsenyydestä ei voida päättää ilman kansanäänestystä.
Suomen tulee jatkaa käytännönläheistä Nato-yhteistyötä rauhankumppanuusohjelman pohjalta. Keskusta tukee sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Pohjoismaiden kesken. Keskustan turvallisuuspoliittisesta linjasta päättää puoluekokous. Näköpiirissä ei ole tarvetta linjan muuttamiseen.
Suomi rakentaa puolustusratkaisunsa yleisen asevelvollisuuden varaan. Vain näin voidaan puolustaa koko maata. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa hoitaa maanpuolustus, ja sillä on myös useita myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yleistä asevelvollisuutta tulee yhteiskunnan muutosten seurauksena kehittää ja uudistaa, erityisesti huomioiden siviilikriisinhallinta.
Suomen on pidettävä huolta huoltovarmuudestaan poikkeus- ja kriisitilanteiden varalta.
Suomen lähialueilla tulee edistää Pohjoismaisen yhteistyön syventämistä, laaja-alaista Itämeri-politiikkaa ja hyviä Venäjä-suhteita. Itämeren turvallisuuden edistämiseksi on kehitettävä voimakkaasti kaikkien rantavaltioiden yhteistyötä meri- ja ympäristöturvallisuudessa.
Suomen harjoittamaa kehityspolitiikkaa on suunnattava lasten ja nuorten perusopetukseen ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen köyhissä maissa. Samalla tulee korostaa tyttöjen ja naisten tasa-arvoista asemaa. Tavoitteena tulee olla saada lasten ja naisten oikeuksille erityisasema EU:n ulkosuhteissa ja kehityspolitiikassa.
On panostettava voimakkaasti ruokaturvaan, maatalouden ja maaseudun kehitykseen, metsitykseen ja metsäosaamisen viemiseen, yksityisen sektorin, erityisesti pienyritystoiminnan kehittämiseen ja osuustoiminnan mahdollisuuksiin. Tavoitteena on parantaa köyhien maiden ihmisten mahdollisuuksia auttaa itse itseään.
Kestävän kehityspolitiikan kulmakiviä ovat toimiva demokratia, ihmisoikeuksien kunnioitus, kansansivistystyö ja kansalaisyhteiskunnan edistäminen.
Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyön määrärahojen taso 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Maailma tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä vuosikymmenen suurten ongelmien ratkaisemiseksi. Parhaat puitteet sille luo uudistuva Yhdistyneet Kansakunnat, YK.
Valikoitujen maiden ryhmien, kuten G 20, lisääntyessä Suomen on pidettävä myös pohjoismaisen yhteistyön avulla huolta vaikutusmahdollisuudesta niiden toimintaan. Maailmanpolitiikan ja -kaupan päätöksenteon uudistaminen oikeudenmukaiseksi on keskeisiä tavoitteita 2010-luvulla.
Ihmisen, luonnon tai teknologian aiheuttamat turvallisuusriskit ovat lisääntymässä, ja ne voivat levitä nopeasti ja laajalle. Perinteisten sotilaallisten uhkien ja paikallisten onnettomuuksien väliin on tullut yhä enemmän suuria ei-sotilaallisia vaaroja, kuten tsunami tai pandemia. Suomen on kehitettävä edelleen tehokkaasti ja perustuslain mukaisella tavalla laajojen siviilikriisien varautumis- ja johtamisjärjestelmää.
Arjen turvallisuus
Arjen turvallisuutta edistää tehokkaasti sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka estää ennalta rikollisuutta. Erityisesti naisiin tai lapsiin kohdistuvaan lähisuhdeväkivaltaan on tartuttava määrätietoisin toimin. Seksuaalirikosten rangaistuksia on kiristettävä.
Turvallisuusviranomaisten, erityisesti pelastus- ja poliisitoimen toimintaedellytykset ja kansalaisten tarvitsemat viranomaispalvelut on turvattava koko maassa. Yksityinen turvapalvelu voi myönteisesti täydentää viranomaispalveluja, mutta ei korvata niitä.
Rajat ylittävä rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti. EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä ja lainsäädäntöä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tulee edelleen kehittää.
Oikeuslaitoksen voimavarat on turvattava niin, että se kykenee käsittelemään kohtuullisessa ajassa ihmisten asiat. Rikoksen uhrilla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea ja oikeudellista apua. Rikosten tekijöiden tulee saada seuraamuksen jälkeen mahdollisuus sopeutua yhteiskuntaan.
blog comments powered by