Kunnat ja alueet

Keskustan tavoitteena alkaneella vuosikymmenellä on vahvistaa tasapainoista aluekehitystä. Tavoitteena on hyvän elintason, palveluiden ja työpaikkojen turvaaminen koko maassa.

Lähimmän vuosikymmenen aikana kehityserot uhkaavat kasvaa. Erityinen syy tähän on ikääntyvä kansamme. Toisaalta uhkien rinnalla näköpiirissä on nyt monia mahdollisuuksia. Maailmanlaajuinen ilmasto- ja energiapolitiikka, puute ruoasta, malmin ja mineraalien kysynnän valtava kasvu maailmalla ja uusin informaatioteknologia tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia tasapainoiselle aluekehitykselle.

Tarvitaan kuntien, maakuntien ja valtion aluekehitysyhteistyön syventämistä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyväksikäyttöön. Vahvuudet on tunnistettava ja hyödynnettävä. Tämä on kuntien ja maakuntien tehtävä. Valtion on omalta osaltaan luotava edellytykset koko Suomen aineellisten ja henkisten voimavarojen hyödyntämisestä. Uudenlaisella osaamiseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen perustuvalla toimintamallilla Suomi voi olla maailmantalouden menestyjä myös tulevaisuudessa.

Keskustan tavoitteena on toteuttaa koko maata koskeva massiivinen investointipainotteinen ohjelma, jolla luotaisiin ns. perusuraan verrattuna 1 – 2 prosenttiyksikköä parempi talouskasvu 2010-luvulla. Laaja, miljardiluokan investointiohjelma rahoitettaisiin yksityisellä rahalla, eläkerahalla elinkaarimalleissa ja valtion budjettirahalla. Keskeinen tavoite on elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen koko maassa, jotta luonnonvarojemme kestävä hyödyntäminen edistyy ja toimeentulomahdollisuudet paranevat. Näillä koko Suomen voimavarat hyödyntämisen mahdollistavilla tulevaisuusinvestoinneilla turvattaisiin yrittämisen, työnteon ja menestymisen mahdollisuudet kaikille kautta maan.

Suomea tulee kehittää erikokoisten keskusten ja elävän maaseudun maana. Yhdyskuntarakenteen on mahdollistettava erilaiset asumismuodot vastaten ihmisten toiveisiin pientaloasumisesta ja luonnonläheisyydestä.

Tuleva päästötön liikenne, verkottuva tietoyhteiskunta sekä bioenergian tulevaisuus avaa uusia mahdollisuuksia kehittää ja kaavoittaa maakuntia ja niiden kaupunkeja ihmisten arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin kannalta toimiviksi lähiyhteisöiksi: kyliksi, kuntakeskuksiksi, puutarhakaupungeiksi tai kaupunginosiksi.

Valtion tulee taata kunnille kautta maan perusedellytykset tarjota yhdenvertaiset palvelut kuntalaisilleen elämän kaikissa vaiheissa. Tähän tarvitaan vahvaa kunnallista talouden itsehallintoa. Erityisesti kuntien väestörakenteen, harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja tulopohjan kehityksestä johtuvia alueellisia olosuhde- ja palvelutarve-eroja on tasoitettava valtionosuusjärjestelmällä.

Suurimpien kaupunkiseutujen tulee kaikin keinoin verkottua yhteistyöhön sekä maapallon parhaiden toimijoiden että maakuntansa toimijoiden kanssa. Suomen globaali pärjääminen tarvitsee kaupunkeja ja kaupunkipolitiikkaa, joka menestyy ja hyödyttää koko maata.

Helsingin ja suurten kaupunkiseutujen tulee menestyä vertailussa muihin vastaaviin ulkomaisiin kaupunkeihin. Niiden tehtävänä on luoda ja tuoda itselleen, Suomeen ja maakuntaansa korkean lisäarvon tekijöitä taloudessa, tieteessä ja kulttuurissa.

Suomi tarvitsee menestyvää, kansainvälisesti kilpailukykyistä pääkaupunkia, joka kilpailee kansainvälisesti pääkaupunkisarjassa ja tietoisesti palvelee koko Uuttamaata ja koko maata.