Keskustan tekoja eläkeläisille
Keskustan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut huolehtia ja parantaa kansaneläkkeellä olevien pieni- ja keskituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja elämisen edellytyksiä.
Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus aloitettiin Lipposen I hallituksen esityksestä ja poistettiin kokonaan Lipposen II hallituksen aikana. Eduskunnassa pohjaosan poistosta äänestettiin useampia kertoja keskustan vastustaessa pohjaosan poistoa. Sen palautus ei käytännössä enää ole mahdollista.
Kansaneläkkeisiin tehtiin Vanhasen I hallituksen aikana yhteensä 12 euron tasokorotus. Kun otetaan huomioon indeksien vaikutus, pienimmät kansaneläkkeet nousivat vaalikauden aikana yli 20 euroa. Lisäksi eläkkeensaajien asumistukea korotettiin vuonna 2007. Hallitus päätti myös kalleusluokituksen poistamisesta vuonna 2008. Eläkeläisten osalta uudistusten painopiste oli Vanhasen I hallituksen kaudella heille tärkeiden peruspalveluiden parantamisessa. Hallitus pani vireille vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen voimaperäisen kehittämisen. Vanhasen I hallituksen aikana omaishoito oli voimakkaan kehittämisen kohteena. Omaishoito sai vuoden 2006 alusta oman lain. Omaishoidon alin hoitopaikkio nousi 67 euroon/kk, hoitopalkkion indeksisuojaa parannettiin ja uutena asiana lakiin tuli saattohoitotilanteet, joissa hoitopaikkio nousi vähintään 600 euroon/kk. Omaishoitajien taloudellisia mahdollisuuksia lakisääteisten vapaapäivien pitämiseen parannettiin ja vuonna 2007 lisättiin omaishoitajien vapaapäiviä, jolloin vapaapäivien määrä nousi kahdesta kolmeen. Hallitus myös kaksinkertaisti kodinhoito- ja hoivatyöhön kohdistuvan kotitalousvähennyksen. Palveluseteli otettiin käyttöön ja käynnistettiin kotihoitokokeiluja, joissa yhdistettiin kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Vuonna 2005 maaliskuussa tuli voimaan hoitotakuu. Se lisäsi tasa-arvoa terveyspalvelujen saamisessa. Potilaat pääsevät hoitoon sujuvammin ja oikea-aikaisemmin kuin ennen eri puolilla Suomea. Uudistus oli tärkeä monille vanhuksille, koska he käyttävät runsaasti terveyspalveluja ja jonottavat eniten vanhenemissairauksiin liittyviin hoitoihin ja toimenpiteisiin. Vuoden 2006 maaliskuussa vanhusten asemaa parannettiin hoivatakuulla. Sotaveteraanien hyväksi tehtiin Vanhasen I hallituksen kauden alussa toimenpidekokonaisuus, johon osoitettiin 21 miljoonan euron lisärahoitus. Vuonna 2007 osoitettiin vielä lisävaroja sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä veteraanien kuntoutukseen.
Vanhasen II hallituksen kaudella pienituloisten eläkeläisten asema on parantunut entisestään merkittävästi, kun vuoden 2008 alusta tehtiin tuntuva, 20 euron tasokorotus kansaneläkkeeseen. Tasokorotus toteuttiin samansuuruisena kaikille kansaneläkettä saaville. Pienemmän korotuksen saivat sellaiset henkilöt, joiden kansaneläke on varhennettu tai suhteutettu asumisaikaan. Kansaneläkkeen tasokorotus nosti myös leskeneläkettä, pitkäaikaistyöttömien eläketukea, täysimääräistä maahanmuuttajan erityistukea, maatalousyrittäjien luopumistukea, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkettä, ylimääräistä rintamalisää sekä sotilasavustusta. Kansaneläkkeiden korotuksista johtuen eläkkeensaajan asumistuen ylimääräisten tarkistusten välttämiseksi asumistuen huomattavan vuositulon muutoksen rajaa korotettiin tilapäisesti vuosille 2008-2009. Samaan aikaan tasokorotuksen kanssa tuli voimaan kuntakalleusluokituksen poisto. I kuntaryhmässä kansaneläke nousi 20,50 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suuruus 2,5 prosentin indeksikorotuksen kanssa oli yli 33 euroa kuukaudessa. II kuntaryhmässä yksinäisen kansaneläkkeen saajan eläke nousi tasokorotuksen ja kuntaryhmityksen poistamisen yhteisvaikutuksena 42,35 euroa kuukaudessa ja puolisoilla 39,11 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi tuli vielä indeksikorotus. Kansaneläkeläisistä noin 75 prosenttia asui tällä alueella.
Vanhasen II hallitus on korjannut myös eläkeläisten verotusta koskevan epäkohdan, jossa osa eläkeläisistä on joutunut maksamaan korkeampaa veroa kuin palkansaajat. Eläkkeensaajien ja palkansaajien verotusta yhdenmukaistettiin 205 miljoonalla eurolla. Uudistus koskee eläkeläisiä, joiden tulot ovat 13000–31000 euroa vuodessa. Vuoden 2008 alusta kaikkiaan 1,5 miljoonan pieni- ja keskituloisen eläkeläisen asema parani kansaneläkkeen korotusten ja siitä johtuvan eläketulon vähennyksen nousun sekä erityisesti eläkeläisille suunnattujen verohelpotusten ansiosta. Kansaneläkkeen korotus ja kuntakalleusluokituksen poistaminen paransivat erityisesti pienituloisten naisten asemaa.
Keskustan lähtökohta uudistuksille on ollut se, että valtiovallan tehtävä on turvata riittävä vähimmäisturva kaikille kansalaisille, myös niille, joilla ei ole ansiotuloja. Harjoitettavan eläkepolitiikan tulee olla myös oikeudenmukaista, tasa-arvoista, tasapuolista ja yhteisvastuun periaatteelle rakentuvaa. Samanaikaisesti eläkepolitiikan kanssa on huolehdittava palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Tämän voidaan katsoa olevan osa niitä taloudellisia panostuksia, joita julkinen valta kohdentaa varttuneemman väestön elämänlaadun ylläpitämiseen.Yhtä tärkeää eläketulon kanssa on se, millaisiksi muodostuvat eläkkeellä olevien palvelut ja niiden saatavuus, palveluista perittävien maksujen maksupoliittiset linjaukset sekä esimerkiksi lääkekorvausjärjestelmä. Näitä arkipäivän elämään vaikuttavia ja taloudelliseen tilanteen suoraan liittyviä tekijöitä tarkasteltaessa on huomioitava pienimpien eläkkeiden varassa elävien asema.
Keskustan tavoitteena on ollut parantaa erityisesti kaikkein huonoimmassa asemassa olevien eläkeläisten asemaa luomalla erityinen takuueläke. Takuueläke tulee voimaan maaliskuussa 2011 ja parantaa merkittävästi kaikkien pienituloisimpien eläkeläisten tilannetta.