Asumisen linjapaperi

Tasa-arvoista ja mahdollistavaa asuntopoliikkaa koko Suomessa

Avain-yläkuva.jpg
Keskusta.fi / Politiikka / Asumisen linjapaperi

 

Keskustan asumisen teesit vihreä.jpg

 

1.    Aito valinnanvapaus


Keskusta on sitoutunut rakentamaan turvallista Suomea, jossa kaikista suomalaisista ja koko maasta pidetään tasa-arvoisesti huolta.

Jokaisella on oltava oikeus valita, mihin kotinsa ja elämänsä perustaa. Elämisen edellytykset on turvattava koko maassa.

Keskusta kannattaa monikuntalaisuutta, jossa ihminen voisi halutessaan siirtää osan kunnallisverotuloistaan toiselle paikkakunnalle ja vastineeksi saada käyttöönsä kunnan palveluja.

Tärkeä osa turvallista arkea on viihtyisä elinympäristö omassa kotikunnassa tai -kaupungissa ja mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseen sopiva, turvallisen asumisen muoto.

Suomeen tarvitaan niin vuokra-, omistus- kuin asumisoikeusasuntoja sekä osaomistusta ja esimerkiksi uudistuvaa osuuskunta-asumista. Keskusta edistää asuntopolitiikassa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, kuten puurakentamisen tuntuvaa lisäämistä.

Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan kaikkialla Suomessa, mutta huutava pula niistä on kasvukeskuksissa. Asumisen kalleus voi olla ihmisen työllistymisen esteenä tai johtaa kaupunginosien eriarvoistumiseen. Tähän Suomella ei ole varaa. Kuntien tulee huolehtia jo kaavoitusvaiheessa, että myös esimerkiksi nuorille ja opiskelijoille kaavoitetaan kohtuuhintaisia asuntoja kaikkialle kaupunkiin.

Kaavoitusta ja rakentamista koskevien määräysten pitää olla sovellettavissa ja niissä tulee olla riittävästi joustoa asumisen terveellisyydestä ja viihtyvyydestä tinkimättä. Tarvitaan lisää paikallista päätösvaltaa sekä byrokratian purkamista.

Keskusta katsoo, että asumisen ja rakentamisen vapaus on mahdollistettava myös haja-asutusalueella, eikä sitä saa hankaloittaa turhilla määräyksillä. Kaavoitushierarkian on tulevaisuudessa kuljettava alhaalta ylöspäin kotikunnasta maakuntaan. Kaavoitussopimuksia tulee sallia maanomistajien kanssa, mutta rakennettavien kiinteistöjen tulee olla energiatehokkaita ja hyödyntää ensisijaisesti kotimaista, uusiutuvaa energiaa.

Asunnottomuutta on torjuttava yhteistyössä. Keskustan tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2021 mennessä ja poistaa asunnottomuus Suomesta kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus mahdollistaa kotikunnan asumispalvelujen sekä maakunnan sosiaalipalvelujen tiiviimmän yhteistyön asunnottomuuden torjumisessa. Mukaan tarvitaan myös kansalaisjärjestöt, joilla on vahvoja tuloksia asunnottomuuden vähentämisessä. 

 

2.    Kohti kestävää kaupunkikehitystä

Keskustan vaihtoehto on tukea asuntopolitiikalla sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ympäristön kannalta kestävää kaupunkikehitystä Suomessa.

Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, perus- ja lähipalvelujen heikkeneminen, kohtuuhintaisten asuntojen pula, eriarvoistuminen ja muut kärjistyneet ongelmat etenkin Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat seurausta niiden valtapuolueiden epäonnistuneesta kaupunkipolitiikasta. On suunnanmuutoksen aika.

Keskustan vaihtoehdossa tärkeä osa kestävää kaupunkikehitystä on siitä huolehtiminen, ettei kaupunginosia ja asuinalueita päästetä eriarvoistumaan lisää. Keskustan ratkaisuja ehyemmän kaupungin rakentamiseksi ovat esimerkiksi asumisen yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja erilaisten asumismuotojen rohkeampi yhdistäminen.

Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu luonnonläheinen asuminen. Sen on oltava mahdollista myös kaupungeissa.

Keskustan vaihtoehdossa viheralueet ja puistot ovat kaupungin henkireikiä, joiden monimuotoisuutta on lisättävä vähentämisen sijaan. Esimerkiksi Helsinkiin kuuluvat kaikkien helsinkiläisten käytössä oleva Keskuspuisto ja muut viheralueet. Nykyistä luonnonläheisempi Helsinki voi olla yksi niistä vahvuuksista, joilla meidän suomalaisten yhteinen pääkaupunki kilpailee muiden kansainvälisten metropolien kanssa.

Keskusta katsoo, että pääkaupunkiseudun kaupunkien on pystyttävä nykyistä parempaan yhteistyöhön etenkin maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikassa sekä joukkoliikenteen toimivuuden parantamisessa. Keskustan aloitteesta toteutettava Raidejokeri helpottaa osaltaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaa Helsingissä ja muuallakin pääkaupunkiseudulla.

Kestävän kaupunkien kehittämisen tulee lähteä kaupunkien omista lähtökohdista. Kaupunkien välistä yhteistyötä tulee lisätä sekä kaupunki–maaseutu-vuorovaikutusta vahvistaa. Tavoitteena tulee olla uusia palveluita ja uutta elinkeinotoimintaa. On mahdollistettava älykkäät palvelut huolehtimalla meneillään olevien digitaalisia palveluita kehittävien kokeiluhankkeiden resursseista.

Lisäämällä talokohtaisia uusiutuvan energian ja kiertotalouden ratkaisuja osaksi suomalaisten kaupunkien kehittämistä luomme vahvan kasvualustan ympäristöteknologiayrityksille ja niiden tuotteiden maailmanlaajuisille markkinoille. Keskusta katsoo, että suomalaisten kaupunkien tulee olla johtavassa asemassa torjuttaessa ilmastonmuutosta ja hiilidioksidipäästöjä. Keskusta näkee, että ilmastonmuutoksentorjunta ja kestävät ratkaisut Suomen kaupungeissa ovat merkittävä vientitulojen lähde.

3.    Lisää kohtuuhintaista asumista

Keskustan tavoite on lisätä kohtuuhintaista asumista koko maassa, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, sekä hillitä asumisen kustannusten nousua.Se edellyttää hintasäännellyn asuntotuotannon lisäämistä. Markkinaehtoisuus ei ole riittävästi lisännyt kohtuuhintaista asumista. Etenkin pääkaupunkiseudulla kehitys on paikoin ollut päinvastaista ja lisännyt siten osaltaan eriarvoistumista.

Siksi tarvitsemme uusia hintasäännellyn asumisen muotoja, joiden luomiseen esimerkiksi kunnat voivat haastaa rakennuttajia. Kunnat voivat edesauttaa ongelmien ratkaisemista takaamalla edulliset tonttivuokrat ja pitämällä muut asumiseen liittyvät maksut kohtuullisina.

Asumisen kustannukset muodostuvat monesta eri tekijästä. Ennen rakentamista kaavoittaminen ja tonttien maarakentaminen aiheuttavat kustannuksia, joita asukkaat maksavat energia- ja kiinteistönhoitokustannusten ohella itse vuokrassa tai lainanlyhennyksissään sekä vastikkeissa. Tonttien vuokrat ja hinnat vaikuttavat asumisen kustannuksiin, jolloin niiden hintojen on oltava edulliset.
Keskusta katsoo, että harkittua täydennysrakentamista on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Tällöin kunnallistekniikka on valmiiksi lähellä ja asuinalueen palvelut olemassa. Yksi täydennysrakentamisen muoto on rakentaa uusia taloja nykyisille autojen pysäköintialueille. Rohkeampi ratkaisu on mahdollistaa asuinrakennusten korottaminen yhdellä kerroksella ilman monimutkaista lupakäytäntöä. Asuntorakentamisessa on hyvä noudattaa elinkaariajattelua, jossa talorungot tehdään huomioiden asuntojen kokojen muunneltavuus elämäntilanteiden mukaan.

Keskusta esittää harkittavaksi tuettujen asuntojen minimikokosääntelyn purkamista. Luovalla asuntosuunnittelulla on toteutettu uudenlaisia, vain 15 m2 kokeiluja. Luovuutta vaatii myös kiinteistöjen muutostyöt asumiskäyttöön ja siten esim. erityisryhmien kuten opiskelijoiden asumisen lisääminen.

Asumisen kustannusten jatkuva nousu on kasvattanut samalla asumistuen menoja huomattavasti. Asumistuesta on vaarassa tulla vuokrankorotusautomaatti, joka ohjaa yhteiskunnan tukea suoraan suurempina voittoina etenkin alan suurimmille toimijoille.

Keskusta katsoo, että asumisen tukemisessa on painopistettä siirrettävä asuntotuotannon tukemiseen. Tämä helpottaa kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista markkinoille, mikä puolestaan vähentää tarvetta tukea asukasta asumisen ketjun loppupäässä.

Keskusta katsoo, että Suomeen tarvitaan uusia rahoitusmalleja paremman ja laajemman asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Nykyisiä valtion tukemia rahoitusmalleja on uudistettava niin, että ne kiinnostavat taas kohtuuhintaisten asuntojen tuottajia, jolloin malleilla saadaan aikaan kohtuuhintaista asuntotarjontaa. Kohtuuhintaista asumista ei synny, ellei sitä tuoteta.

Valtion tukeman vanhan vuokra-asuntokannan lainaehtoja on tarkistettava siten, että varmistetaan valtion tukemien asuntojen vuokratason edullisuus vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen verrattuna. Myös sellaisia uusia kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja -rahoituksen malleja tulee kehittää, joissa päätäntävalta ja hyöty asumisesta ovat vain asukkailla.

Enemmän opiskelija-asuntoja

Osana hintasäännellyn asumisen lisäämistä Keskusta esittää voimakasta opiskelija-asuntojen lisärakentamista Suomessa.

Ratkaisulla uudistettaisiin vuokramarkkinoita niin, että esimerkiksi työssäkäyvien käyttöön vapautuisi asuntoja opiskelijoilta. Tutkimusten mukaan vain 27 prosenttia opiskelijoista asuu opiskelija-asunnossa ja yli 40 prosenttia joutuu asumaan vapailla markkinoilla liian vähäisen tarjonnan takia.

Kyse on myös sosiaalipolitiikasta. Kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen lisääminen on täsmäapua opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi. Kestävin tapa turvata edullinen opiskelija-asuminen on tarjonnan kasvattaminen varsinkin korkeakoulukaupungeissa.

Suurin hätä asumisessa on pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrien korkea hinta näkyy opiskelun ohella tehdyn työn lisääntymisenä sekä valtion asumistukien merkittävänä kasvuna. Tilannetta tulee helpottaa konkreettisilla toimenpiteillä, joista yksi on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) erityisryhmille suunnatun investointiavustuksen myöntövaltuuden nostaminen.

Uusia asumismuotoja eläkeläisille


Keskusta esittää yhtenä ratkaisuna eläkeläisten ja laajemmin ikäihmisten nykyistä edullisempaan, mutta laadukkaaseen asumiseen asumisoikeusasumista. Se on vaihtoehto asunnon omistamiselle tai vuokraamiselle.

Suomalaisten ikääntyessä tarve hoivapalveluille kasvaa. Myös asumismuotojen on pystyttävä mukautumaan menossa olevaan muutokseen. Myös ikääntyneille ja hoivan tarpeessa oleville on oltava mahdollista hankkia omaan elämäntilanteeseensa sopiva koti.

Asumisoikeusasumisen piiriin on jo syntynyt palvelutarjontaa, jossa yhdistyvät asuminen ja hoivapalvelut. Esimerkkejä ovat ikäihmisten kimppa-asuminen ja uudet yhteisölliset asumismuodot, joissa yhteisöllisen asumisen yhteyteen on järjestetty monipuolisesti esimerkiksi terveyspalveluja ja päivätoimintaa. Tämä mahdollistaa laadukkaamman, turvallisemman ja yhteisöllisemmän asumisen.

Keskusta tukee uudistuksia, joiden myötä määräaikaisen asumisoikeusasunnon hakeminen on mahdollista. Hakua voi myös nopeuttaa perustellulla asunnon tarpeella.
Keskusta katsoo, että asumisoikeusasuntojen hallintamuotoa on voitava muuttaa nykyistä helpommin. Tämä kannustaa asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. Tällöin asukkaalla tulee olla oikeus lunastaa asuntonsa omakseen tai hänelle on tarjottava sijalle muuta asumisoikeusasuntoa tai vuokrasopimusta.

Osuuskunta jälleen asumismuodoksi – vaihtoehto perheellisille

Asunto-osuuskuntamalli on ollut Suomessa aiemmin yksi asukaslähtöinen ja -omisteinen asumisen muoto. Nyt se on palaamassa uudelleen yhdeksi vaihtoehdoksi.

Keskusta esittää ratkaisua, jossa osuuskunnassa voi olla tarjolla niin hallintaoikeus- kuin vuokra-asuntoja. Tämä mahdollistaa osuuskuntaan mukaan pääsemisen erilaisilla tulotasoilla. Osuuskunta-asuminen tuo uuden vaihtoehdon isomman perheasunnon hankintaan.

Hallintaoikeudesta omistaja maksaa vain kohtuullisen osan asunnon kokonaiskustannuksista, mitä vastaan saa elinikäisen oikeuden asua asunnossa. Vuokra-asumisvaihtoehdossa jäsen on vuokralla osuuskunnan omistamassa kohtuuhintaisessa asunnossa.


4.    Vähemmän byrokratiaa asumiseen ja rakentamiseen


Asumisen ja rakentamisen sääntely on Suomessa ollut liian raskasta. Sääntely on estänyt rakentamista ja nostanut kustannuksia enemmän kuin luonut turvaa ja parantanut ihmisten hyvinvointia.

Turhan byrokratian purkamiseksi maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan Keskustan johdolla. Tärkeimmät tavoitteet uudistuksessa ovat asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen ja vapauttaminen maaseudulla sekä sujuvoittaminen ja nopeuttaminen kaupungeissa.

Esimerkiksi ELY-keskusten valitusoikeutta on rajattu ja niiden roolia on muutettu konsultoivaksi. Asemakaavoituksessa eli kunnan yksityiskohtaisemmassa kaavoittamisessa voi jatkossa toimia jopa yleiskaavan vastaisesti, jos yleiskaava on selkeästi vanhentunut, eikä se enää mahdollista, vaan pikemminkin rajoittaa rakentamista.

Riitely maankäytöstä tai yhdyskuntarakenteesta ei saa olla kehityksen esteenä. Riitelevä kunta ei ole houkutteleva. Siksi on perusteltua rajata kaavapäätöksistä valittamisen niihin, joita asia koskee. Se vähentää turhia valituksia ja jouduttaa investointeja.

Valitusoikeuden kaventamisen vastapainona kuntalaisten osallistumisen kaavaprosessiin tulee olla aitoa vuorovaikutusta ja kuuntelemista muodollisen kuulemisen sijaan. Kuntalaisten on voitava osallistua kaavaprosessiin. Kuntalaisten on pystyttävä vaikuttamaan kaavaprosessiin ajoissa ja helposti. Sitä voidaan edistää pelillistämisellä ja matalan kynnyksen kaavatilaisuuksilla esim. kaavamökissä tai lättykesteillä naapureiden kanssa. Tämä vahvistaa demokratiaa ja vähentää raskaita valitusprosesseja.

Kantatilaperiaatteessa Keskustan tavoitteena on kantatilatarkastelun vertailuvuoden kohtuullistaminen. Rakennusvalvonnassa on lisättävä yhteistyötä ja yhtenäistettävä käytäntöjä kunkin maakunnan sisällä etenkin naapurikuntien kesken. Puurakentamisessa on todettu monia hyötyjä muihin materiaaleihin verrattuna. Keskusta katsoo, että puurakentamista on lisättävä ja erityisesti sitä rajoittavaa byrokratiaa purettava.

Keskusta turvaa terveellisen ja viihtyisän asumisen koko Suomessa!

 

Asumisen normien purkaminen ja lainsäädännön uudistaminen

Kaavoitusta, rakentamista ja asumista koskeva normien purkaminen ja lainsäädännön uudistaminen ovat edenneet keskustajohtoiselta hallitukselta aikataulussa. Alla katsaus siitä, mitä parhaillaan on menossa, ja mitä on saatu jo valmiiksi.

Jo toteutuneet:

1.    Maakuntien alueiden käyttöä suunnittelevien maakuntakaavojen vahvistaminen on siirretty ympäristöministeriöstä (YM) maakuntiin 2/2016


2.    Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivalta on siirretty kuntiin ELY-keskuksilta 4/2016


3.    Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen MAL-sopimukset, joilla tuetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen sekä valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen yhteensovittamisessa, on solmittu 6/2016

4.    Valtion tukemaa asuntotuotantoa on lisätty uusilla tukimuodoilla, mikä tuo markkinoille lisää tarjontaa
a.    10-vuoden välimalli, uusi lyhyt korkotukimalli 8/2016
b.    yleishyödyllisyysvaatimus muutettu kohdekohtaiseksi, mutta samalla vaatimusta on kiristetty, 1/2017
i.    tuotontuloutuksen enimmäismäärä on puolitettu, 1/2018
c.    olemassa olevan ARA-kannan käyttö- ja luovutusrajoituksien joustavoittaminen, päätökset 1/2016 alkaen


5.    ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määräytyminen, tiukennetut vuokranmäärityssäännöt voimaan 1/2016, osa sovellettavaksi 1/2017.


6.    Asuntosäästöpalkkion (ASP) ikärajaa on alennettu, myös 15 – 18 vuotiaille. Uusi säännös on astunut voimaan 7/2016.


7.    Asukasvalintaa on kehitetty, uudet säädökset (tulorajat) voimaan 1/2017


8.    Pitkän korkotukimallin omavastuukorko on puolitettu vuokra-asuntojen osalta 1.8.2016 – 31.12.2019 välisenä aikana hyväksyttävissä korkotukilainoissa

 

Ovat toteutuneet tai toteutumassa:


1.    Puurakentamisen edistäminen
a.    täydennyskoulutusta vapaille osaajille (työ- ja elinkeinoministeriön tukema koulutus 2013 alkaen)
b.    palomääräysten ja energiatehokkuuden säädösten uudistaminen osana Suomen rakentamismääräyskokoelman kokonaisuudistusta, valmis 2017 loppuun mennessä
c.    Petri Heino on aloittanut puurakentamisen ohjelmapäällikkönä 8/2016
d.    tuotannossa opasmateriaali julkisen puurakentamisen edistämiseksi, valmis keväällä 2017


2.    Asumisoikeusjärjestelmän uudistaminen, on käynnissä ja tulee voimaan 1/2018


3.    Asunnottomuusohjelma, valtioneuvosto on 6/2016 hyväksynyt Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman 2016 – 2019, jonka toteutus on alkanut


4.    Lähes nollaenergiarakentamiseen (energiatehokkaita rakennuksia, joiden tarvitsema energia on pitkälti uusiutuvaa) siirtyminen, hallituksen esitys on annettu 9/2016, tulee voimaan alkuvuodesta 2017


5.    Rakentamismääräyskokoelman uudistus on meneillään, sisältää:
a.    esteettömyyden, ääniolosuhteet, meluntorjunnan, paloturvallisuuden, käyttöturvallisuuden ja talotekniset järjestelmät, korjausrakentamisen energiatehokkuuden sekä kosteusteknisen turvallisuuden
b.    koko uudistus valmiina 12/2017


6.    ”KARALUSU” = Kaavoituksen, rakentamisen ja luvituksen sujuvoittaminen (Maankäyttö- ja rakennuslaki), 11/2016 hallituksen esitys, joka sisältää mm.:
a.    yleiskaava rakennusluvan pohjana
b.    hajarakentamisen helpottaminen
c.    lomarakennusten käyttötarkoituksen muutos
d.    ELY-keskusten roolin muuttaminen konsultoivaksi ja niiden valitusoikeuden rajoittaminen
e.    päätösprosessien lyhentäminen
f.    kaupan laatuluokituksen ja suuryksikkösääntelyn keventäminen
g.    rakennusten käyttötarkoituksen muutos
h.    kevennetty kaavamenettely
i.    pienimuotoisen piharakentamisen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen asentaminen ilmoitusmenettelyllä


7.    Muutoksenhaun uudistaminen, selvitys kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen on valmistunut keväällä 2016. Jatkotyö toteutetaan yhdessä oikeusministeriön (OM) kanssa, hallituksen esityksen tavoite keväällä 2017


8.    Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), tavoitteita koskeva esitys 12/2017
a.    VAT:lla linjataan koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä
b.    tulevat askelmerkit: vaikuttavammin, rajatummin ja täsmällisemmin


9.    Rakennusvalvonnan uudistaminen, kytkeytyy aluehallinnon uudistamiseen

Toteutumassa ministeriöiden yhteistyöllä

1.    Valmistelussa sähköinen asunto-osakerekisteri (AsRek), jonka päävastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä ja Maanmittauslaitoksella, hanke on käynnistynyt ja etenee hyvin

a.    rekisteri- ja palvelukokonaisuus, jonka avulla voidaan rekisteröidä osakehuoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät sähköisesti sekä tukea uusien digitaalisten palvelujen kehittymistä

2.    Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio, KIRA-digi, päävastuu on valtiovarainministeriöllä, hanke etenee yhteistyössä useamman ministeriön ja toimijoiden kanssa

a.    hankkeella avataan rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien käyttöön

3.    Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöllä

a.    kehitystyö, kuntapilotit, palvelukorttelit, muistikylä, perhehoitokylä, yhteisöasuminen ovat jo käynnistyneet

4.    Perataan säädökset, puretaan turhaa sääntelyä ja sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosesseja sekä minimoidaan viranomaisten keskinäisten valitusten määrää

a.    yhden luukun palvelut, hanke käynnissä YM:n ja OM:n yhteistyöllä

b.    palvelulupaus, työryhmän valmistelussa parhaillaan

 

HUOMIOITAVAA: Väestösuojanormia ollaan joustavoittamassa, mutta väestönsuojelusta ei olla luopumassa.