H-kyrön kunnallisjärjestö 50v. historiikki (täyd.27.1.01)
10.10.2000 21:41

MAALAISLIITTO - KESKUSTAPUOLUE -

SUOMEN KESKUSTA HÄMEENKYRÖSSÄ

 

KESKUSTAN HÄMEENKYRÖN KUNNALLISJÄRJESTÖ 50 VUOTTA

Maalaisliittolainen järjestötyö alkoi Hämeenkyrössä melko myöhään. Ensimmäinen paikallisosasto, Maalaisliiton Hämeenkyrön Lopen paikallisosasto perustettiin vuonna 1935 Mahnalan Rautialla, joka tähän päivään asti on jatkuvasti ollut keskustalaisen politiikan keskipisteessä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi tämän talon isäntä Aaro Pentti, ja sodan jälkeen toiminnan käynnisti uudelleen Arvo Pentti. Ja ehkä näin olympialaisten aikaan sopii sanoa sekin, että osaston varapuheenjohtajana toimi useita vuosia 10-ottelun kultamitalimies Paavo Yrjölä, sittemmin keskustapuolueenkin kultaisella ansiomerkillä palkittu.

Kuitenkin maalaisliittolaisia ehdokkaita oli kunnallisvaaleissa Hämeenkyrössä heti ensimmäisistä eli vuoden 1919 vaaleista lähtien. Silloin valtuustoon valittiin Aaro Pentti ja Erland Vanhasasi. 1920-luvulla valtuutettuina toimivat myös mm. Artturi Rajala, Alarik Alakomi ja Iisakki Saukko. Siihen aikaan, ja aina vuoteen 1953 asti ei-sosialistiset puolueet olivat yhtenä vaaliliittona. Vaalien edellä eri puolueiden aktiiviset henkilöt kutsuivat koolle kokouksen, jossa ehdokkaat asetettiin.

Mielenkiintoista on maalaisliittolaisen järjestötoiminnan hidas käynnistyminen täällä, kun esimerkiksi Ikaalisissa, Viljakkalassa ja Mouhijärvelläkin osastoja perustettiin jo 1920-luvulla. Hämeenkyrössä on perinteisesti ollut voimakas oikeisto ja vasemmisto, joten siihen väliin on ilmeisesti ollut työlästä tulla. Kyläosastojen perustaminen ajoittui vuosiin 1948 - 52, ja viimeisimpinä perustettiin Hämeenkyrön osasto 1957 ja Kyröskosken keskustaseura 1979 samoin kuin keskustanaisten Hämeenkyrön osasto. Lavajärvellä ja Kaipiossa naisilla oli alaosastonsa jo 50-luvun alkupuolelta asti.

Maaseudun Nuorten Liiton osasto perustettiin v. 1949 Lopen osaston yhteyteen, ja siitä on myöhemmin tullut koko kunnan kattava keskustanuorten osasto.

Kaikkia näitä yhdistävä kunnallisjärjestö aloitti toimintansa vuoden 1950 kunnallisvaalien yhteydessä, jolloin ilmoituksissa käytettiin kunnallisjärjestön nimeä. Rekisteröiminen tapahtui kuitenkin vasta kaksi vuotta myöhemmin, joten useissa lähteissä perustamisvuodeksi mainitaan vuosi 1952.

Järjestötoiminnan käynnistäjänä ja kehittäjänä merkittävin henkilö oli Arvo Pentti, josta tulikin kunnallisjärjestön ensimmäinen puheenjohtaja aina vuoteen 1962 asti. Häntä seurasi Vieno Pajukanta v. 1962-73 ja Klaus Pentti 1974-84. Hannu Valkama toimi puheenjohtajana v. 1985-91 ja uudestaan vuodesta 1996. Välissä puhetta johti Pentti Kauppila v. 1992-95.

Sihteerin tehtäviä pisimpään hoitivat Eino Kukko v. 1955-67 ja Kauko Helenius v. 1973-84. Muut sihteerit ovat olleet Aatto Tuomisto 1952, Väinö Änkö 1953-54, Pentti Naskali 1968-72, Rainer Pärssinen 1985, Ari Paukkunen 1986, Pentti Kauppila 1987-91, Timo Oksi 1992-95 ja Aarre Leskinen 1996- .

1950-luvun alussa perustettiin myös maalaisliiton kuuluisa tukimiesverkosto silloisen puoluesihteerin Arvo Korsimon johdolla. Sen tehtävänä oli erityisesti vaalityön organisointi. Hämeenkyrön pitäjänpäällikkönä pitkän ja ansiokkaan työn teki Vieno Pajukanta. Kylillä olivat omat vaalipäällikkönsä. Kaikki saivat erityisen nimityskirjan, jonka Korsimo allekirjoitti.

Kunnallisjärjestön johtokuntana, alkuun kunnallistoimikuntana oli alussa valtuustoryhmä, mutta pian otettiin mukaan myös osastojen puheenjohtajat. Nykyään johtokunta koostuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, vaalipäällikön, koulutussihteerin ja tiedotussihteerin lisäksi lähinnä osastojen puheenjohtajista. Kunnanvaltuuston asiat käsitellään nykyään erityisissä avoimissa valtuustoasiain kokouksissa, joihin kaikki asioista kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Viiden vuosikymmenen aikana maalaisliitosta on tullut keskustapuolue v. 1965 ja Suomen keskusta v. 1988. Satakunnan piirijärjestöstä siirryttiin Pohjois-Hämeen, nykyiseen Pirkanmaan piiriin v. 1993 alusta yhtaikaa lääninmuutoksen kanssa, ja sinnehän meidät toivotti tervetulleeksi tuttu mies Hämeenkyröstä, toiminnanjohtaja Jouni Koskela.

Sekä kunnallisjärjestön että osastojen toiminta on ollut näkyvää. Erityisesti valtiollisten vaalien yhteydessä vaalitilaisuuksia on ollut runsaasti. Monet kansanedustajat ja ministerit ovat kiertäneet täällä, Urho Kekkonenkin kaksi kertaa. Näin juhlavuonna on syytä mainita, että Urho Kekkonen ja Arvo Pentti olivat pitkäaikaiset läheiset ystävät; monissa valtakunnan tärkeissä kysymyksissä on kuultu hämeenkyröläistä mielipidettä. Arvo Pentin vaikutus ei rajoittunut hänen toimiinsa kunnanvaltuutettuna, valtuuston puheenjohtajana, kansanedustajana ja ministerinä, sillä hänellä oli suora yhteys valtakunnan huipulle.

Yksi erikoinen tapahtuma olivat vuoden 1968 presidentinvaalit, joihin muodostettiin ns. UKK-vaaliliitto, jossa mukana olivat keskustapuolue, skdl ja sdp. Hämeenkyrön kuntatoimikuntaa veti Vieno Pajukanta ja sihteerinä oli skdl:n Esko Helle, joka myöhemmin Hämeenkyröstä lähdettyään eteni puolueessaan kansanedustajaksi ja puolueensa johtotehtäviin.

Kansanedustajaksi Arvo Pentin lisäksi Hämeenkyröstä ovat yrittäneet myös Timo Osara ja Klaus Pentti, jonka läpimeno on parikin kertaa ollut lähellä, sekä Satakunnan että Pirkanmaan piirissä. Ehdokkaiden taakse on koottu laajat tukiryhmät usean kunnan alueelta, ja vaalitilaisuuksia ehdokkaat ovat kiertäneet todella runsaasti.

Aikaisemmalta ajalta löytyy vielä muuten tieto, että myös Aaro Pentti on aikoinaan ollut kansanedustajaehdokkaana. Kaikki edellämainitut ovat myös olleet presidentin valitsijamiesehdokkaana, ja Arvo Pentti tuli valituksikin useamman kerran. Mainittakoon vielä, että viime eduskuntavaaleissa Klaus Pentin kaksosveli Veikko oli keskustan ehdokkaana Helsingissä!

Kunnallispolitiikassa keskustan merkittävä panos on näkynyt siinä, että kunnanvaltuuston puheenjohtajana ovat toimineet Arvo Pentti, Eino Kukko, Timo Osara ja Klaus Pentti.

Näkyvää vaalityötään kunnallisjärjestö tuki 1970-80 luvuilla julkaisemalla joka kotiin jaettua Neliapila -lehteä. Valtiollisten vaalien yhteydessä oltiin yhteistyössä lähikuntien keskustaväen kanssa. Vuonna 1991 Klaus Pentin tukiryhmä teki Oma maa mansikka -julkaisun, jota jaettiin laajalle alueelle Satakunnassa.

Myös satakuntalaisessa keskustalehdessä Lallissa kunnallisjärjestöllä oli oma palstansa Hämeenkyrön kuulumisia usean vuoden ajan. Yleensä se ilmestyi kerran viikossa. Seitsemän eri henkilöä kirjoitti ajankohtaisista tapahtumista niin Hämeenkyrössä kuin joskus myös laajemmistakin ympyröistä. Ehkä nämäkin seitsemän veljeksen nimimerkeillä kirjoittaneet joskus tuodaan julki. Joka tapauksessa kirjoitukset herättivät laajalti huomiota ja niitä luettiin tarkkaan. Yleisöltä tuli vaatimuksia, että niitä juttuja pitäisi julkaista Hämeenkyrön Sanomissa, mikä tietenkään ei ollut mahdollista useimpien juttujen poliittisuuden vuoksi. Lallin levikki Hämeenkyrössä kasvoi silloin voimakkaasti. Lallin asiamiehenä Hämeenkyrössä teki suuren työn Viljo Vilppola vuosikymmenten ajan.

Viime vuosien ongelmallisimpia asioita oli Suomen liittyminen EU:n jäseneksi, mikä aiheutti myös puolueen sisällä voimakasta ristivetoa ja jopa jonkin verran jäsenkatoa. Nyt tuntuu, että haavat ovat vähitellen umpeutumassa.

Kunnallisjärjestön toiminta-aikana maalaisliitto - keskustapuolue - keskusta ei koskaan ole ollut Hämeenkyrössä suurin puolue kunnallisvaaleissa. Nyt uuden vuosituhannen kunniaksi meillä on mitä mainioin tilaisuus tehdä historiaa tässäkin suhteessa. Meillä on hyvät ehdokkaat, eri ikäisiä, eri ammateissa toimivia, joka puolelta kuntaa, monien asioiden taitajia. Tämä ilta on vaalityön alkupaukku. Täältä lähdemme uutta intoa puhkuen kolmen viikon kamppailuun yhdessä: ehdokkaat, heidän tukijoukkonsa ja koko keskustaväki!


Tämän historiikin on laatinut Aarre Leskinen ja esittänyt kunnallisjärjestön 50-vuotisjuhlailtamissa Kyröskosken Koskilinnassa lauantaina 30.9.2000. Lähteinä on käytetty mm. Kauko Heleniuksen aloittamaa historiikkia erityisesti sotien väliseltä ajalta, samoin hänen suorittamaansa Arvo Pentin haastattelua 18.4.1977, kunnallisjärjestön arkistoa, Lopen po:n arkistoa, Satakunnan piirin historiateosta "Vihreät veljekset", sekä omia muistiinpanoja ja muistikuvia.


HÄMEENKYRÖÖN MYÖNNETYT PUOLUEEN ANSIOMERKIT

KULTAISET ANSIOMERKIT

Alakomi Väinö, Lavajärven py, 1971
Niskanen Kalle, Kaipion py, ennen v. 1967
Pajukanta Vieno, Lopen py, v. ....
Pentti Aaro, Lopen py, ennen v. 1967
Pentti Arvo, Lopen py, ennen v. 1967
Rajala Artturi, Kaipion py, ennen v. 1967
Vilppola Viljo, Lopen py, v. ....
Yrjölä Paavo, Lopen py, v. 1977


HOPEISET ANSIOMERKIT

Alakomi Sylvi, Lavajärven py, v. 1978
Alanen Väinö, Lopen py, v. ....
Haapaniemi Eino, Heinijärven-Jumesniemen py, v. ....
Halonen Pentti, Kaipion py, v. ....
Halonen Raija, Kaipion py, v. 1984
Hollo Antti, Kaipion py, v. 1991
Hollo Hanna, Kaipion py, v. 1993
Hätönen Olavi, Kaipion py, v. 1980
Ilottu Kauko, Hämeenkyrön py, v. ....
Isotalo Urho, Vesajärven py, v. 1984
Jokinen Antti, Kaipion py, v. 1984
Järvinen Martti, Heinijärven-Jumesniemen py, v. ....
Kiviniemi Heikki, Lopen py, v. 1988
Koskela Eila, Kaipion py, v. ....
Koskela Niilo, Kaipion py, v. ....
Kukko Eino, Hämeenkyrön py, v. ....
Laine Anja, Kaipion py, v. 1986
Leskinen Aune, Lavajärven py, v. 1981
Leskinen Ilmari, Lavajärven py, v. 1978
Luukkanen Kalervo, Haukijärven py, v. 1977
Lähde Urho, Lopen py, v. 1984
Maja Väinö, Heinijärven-Jumesniemen py, v. ....
Majamaa Eino, Lavajärven py, v. 1978
Markkola Veera, Lopen py, v. 1977
Mäkelä Reino, Kaipion py, v. ....
Mäkelä Sinikka, Kaipion py, v. 1992
Naskali Pentti, Haukijärven py, v. 1977
Osara Kalle, Hämeenkyrön py, v. ....
Osara Timo, Vesajärven py, v. 1990
Paukkunen Kauko, Lopen py, v. ....
Pentti Klaus, Lopen py, v. 1990
Perttu Seija, Kaipion py, v. 1995
Pohjala Tuomo, Hämeenkyrön py, v. ....
Rajakoski Elsa, Lavajärven py, v. 1981
Ritoniemi Eero, Lavajärven py, v. 1978
Ritoniemi Toini, Lavajärven py, v. 1981
Rulamo (Kaasalainen) Leila, Kaipion py, v. ....
Salo Esko, Lavajärven py, v. 1976
Salo Rauha, Lavajärven py, v. 1981
Seppä Kaino, Lavajärven py, v. 1981
Seppä Onni, Lavajärven py, v. 1978
Tervalammi Hellä, Lavajärven py, v. 1981
Uusinukari Hilkka, Kaipion py, v. ....
Vanhatalo Olavi, Lopen py, v. 1978
Ylivakeri Toivo, Heinijärven-Jumesniemen py, v. ....

PAIKALLISYHDISTYSTEN HISTORIAA
(lisätty 26.11.-28.11.2000, 5.12.2000, 16.12.2000, 8.4.2001)
Hämeenkyrön Lopen paikallisosasto, per. 15.5.1935 Mahnalan Rautialla (= Aaro Pentin kotona). Ensimmäinen puheenjohtaja Aaro Pentti, sihteeri Taavetti Paitula, johtokunnan jäsenet Erland Vanhasasi, Eenok Turkki ja Matti Vienola sekä varajäsenet Kustaa Muotiala ja Kalle Lahti. Mielenkiintoista on, että Pentti oli syntyjään Karkusta, Vanhasasi Vampulasta, Vienola Ikaalisista ja Muotiala Messukylästä, vain Paitula, Turkki ja Lahti olivat syntyperäisiä hämeenkyröläisiä!

Osasto jakaantui kahtia vuosiksi 1957 - 1967, jolloin toimi myös Lopen pohjoinen osasto.

Lopen pohjoinen paikallisosasto perustettiin Vilppolassa 8.3.1957. Osaston puheenjohtajaksi tuli Viljo Vilppola ja sihteeriksi Erkki Mattila.

Lavajärven paikallisosasto, per. Päivölässä 1.11.1948;
naisosasto, per. 29.6. 1951, naisjaoston erillinen toiminta loppui 1990-luvulla.
Ensimmäinen puheenjohtaja Simo Leskinen ja sihteeri Esko Salo.
Naisosaston ensimmäinen puheenjohtaja Sylvi Rajala (myöh. Alakomi) ja sihteeri Aune Leskinen.
Yhdistyksen puheenjohtajat:
Simo Leskinen 1948 - 1959
Matti Ylinikkilä 1960 - 1963
Onni Seppä 1964 - 1974
Ilmari Leskinen 1975 - 1983
Rauha Salo 1984 - 1995
Ahti Leskinen 1996 - 2000
Pasi Alakomi 2001 -

Yhdistyksen sihteerit:
Esko Salo 1948 - 1978
Aarre Leskinen 1979 -

Yhdistyksen rahastonhoitajat, taloudenhoitajat 1976-
Eero Laurila 1948 - 1953
Väinö Alakomi 1953 - 1962
Sylvi Alakomi 1963 - 1974
Aarre Leskinen 1975 -

Lavajärven yhdistys voitti Satakunnan piirin yhdistysten välisen toimintakilpailun vuosina 1980 ja 1981, ja oli useina vuosina kärkipäässä.

Jumesniemen paikallisosasto, per. 3.11.1948
Ensimmäinen puheenjohtaja Väinö Änkö ja sihteeri Martti Kärkimaa.
 

Heinijärven-Jumesniemen paikallisosasto, yhdistetty kahdesta edellisestä v. 1974 ja aloitti toimintansa 1.1.1975.

Vesajärven paikallisosasto (Hämeenkyrön läntinen po.), per. 10.2. 1949

Haukijärven paikallisosasto, per. 4.4.1951
KESKUSTAN HAUKIJÄRVEN PAIKALLISJÄRJESTÖN HISTORIAA

Huhtikuun 4 päivänä 1951 päättivät Turun ja Porin läänin Hämeenkyrön kunnan maalaisliittoasiaa harrastavat kansalaiset asiainharrastajain tarkoitusta varten koolle kutsumassa kokouksessa perustaa maalaisliittolaista valistustyötä sekä valtiollista puoluetoimintaa varten aatteellisen yhdistyksen nimeltä "Maalaisliiton Haukijärven paikallisosasto", jolle yhdistykselle samalla hyväksyttiin säännöt:

Näiden mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli mm.
· Herättää jäsenissään yhteiskunnallisten ja valtiollisten asiain harrastusta isänmaan ja kansan parasta silmälläpitäen.
· Kasvattaa heidän yhteiskunnallista vastuuntuntoaan sekä yhdistää paikkakunnan väestö ajamaan Maalaisliiton avulla tehokkaasti asioitaan.
· Nostaa ja kehittää paikkakunnan väestön taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oloja Maalaisliiton ohjelman ja periaatteiden mukaisesti.
· Toimia kansanvaltaisen kehityksen vakaannuttamiseksi.
· Tehostaa uskonnollisten ja siveellisten arvojen merkitystä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi paikallisosasto järjestää yleisiä kokouksia, juhlia, iltamia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kerhotyötä, myyjäisiä ynnä muuta saman luontoista toimintaa noudattaen puolueen virallisten elinten tekemiä päätöksiä sekä keskushallituksen ja piiritoimikunnan antamia ohjeita.

Perustavan kokous pidettiin Topias Naskalilla . Kokouksen puheenjohtajan oli Mikko Halonen ja sihteerinä Pentti Naskali.
Muut johtokunnan jäsenet olivat Albert Kopperoinen
Kalervo Johannes Luukkanen
Erkki Anselm Toiviainen
Tuomas Luukkanen
Toivo Olavi Silvasti

Jäsenyys hyväksyttiin 20.7.52
Allekirjoittajina Maalaisliiton keskushallituksen puolesta
Puheenjohtaja. V.J. Sukselainen ja sihteeri Martti Miettunen

Osaston jäsenmäärä on vuosien aikana vaihdellut 50 molemmin puolin.
Puheenjohtajina ovat toimineet Mikko Halosen jälkeen mm. Reino Toiviainen, Veikko Mustajärvi ja Pentti Järvelä. Nykyinen puheenjohtaja on Anneli Kaasalainen

Toiminta on ollut melko perinteistä. Tärkeimpänä tehtävänä on ollut vaalitoimintaan liittyvät asiat. Näissä puitteissa on järjestetty erilaisia tilaisuuksia ja osallistuttu kunnallisjärjestön ja piirin toimintaan sekä myös valtakunnallisiin tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan..

Hämeenkyrön pohjoinen paikallisosasto, per. 8.4.1951

Kaipion paikallisosasto , per. Pekka Halosella 9.3. 1952, ja naisjaosto per. 1956
Ensimmäinen puheenjohtaja K.R. Niskanen ja sihteeri Kaarlo Kaasalainen. Osastolla on oma seurantalo Rientola, joka on tunnettu tanssipaikka.
Lisätietoja osaston perustamisesta ja toiminnasta löytyy kaipiolaisperäisen toiminnanjohtaja Jouni Koskelan kirjoittamasta Keskustan Pirkanmaan piirin historiasta Päivää täytyy yrittää jatkaa ehtoosta, ilmestynyt v. 2000, sivuilla 53 - 55.
Kaipion paikallisosasto voitti Satakunnan piirin toimintakilpailun joitakin kertoja, eli oli piirin toimivin osasto.

Kaipiossa toimii myös aktiivinen naisjaosto.

Hämeenkyrön paikallisosasto, per. Turkkilan Ilottulassa 19.3. 1957
Ensimmäinen puheenjohtaja Eino Kukko ja sihteeri Kauko Ilottu.

Kyröskosken keskustaseura, per. su 25.2.1979 Hämeenkyrön Säästöpankin Kyröskosken konttorin kokoushuoneessa. Piirin tervehdyksen toi puheenjohtaja Einari Nieminen Huittisista, ja paikalla oli toinenkin kansanedustajaehdokas Sakari Moisio Parkanosta. Kunnallisjärjestön terveiset toi puheenjohtaja Klaus Pentti.

Keskustanaisten Hämeenkyrön osasto, per. 7.3.1979 Hämeenkyrön Säästöpankin kirkonkylän konttorin kokoushuoneessa. Keskustanaisten Satakunnan piirin tervehdyksen toi piirin puheenjohtaja Saimi Ääri Punkalaitumelta. Yhdistys kattaa koko muun kunnan paitsi Lavajärven ja Kaipion osastojen alueen.

Maaseudun Nuorten Liiton Hämeenkyrön Itäinen osasto, per. Sasin Toukolassa 12.12.1949, siitä on myöhemmin kehittynyt Nuoren Keskustan Liiton Hämeenkyrön osasto. Ensimmäinen puheenjohtaja Kaarlo Pessi ja sihteeri Kauko Paukkunen

Vesaisten Hämeenkyrön osasto, per. 21.8.1979